Terkkuja Schipolin kentältä!

Nyt se päivä koitti - silmät sikkuralla kohti Helsinki-Vantaata. Matka starttas klo 4 aamulla Kiikasta. Äiti ja kumppanit heräs vielä sanomaan heipat ennen kun nostettiin kytkintä.

Nähdään kun nähdään, tarkkaa ajankohtaa kun ei tiedä. 

Nyt Amsterdamissa odottamassa Hong Kongin konetta. Onneks äiti pakkas ruisleivät messiin (JVG - Kran Turismo). Kolmen tunnin vaihto ja sit pääsee koneeseen nukkumaan, unet jäi aika vähäiseksi viime yöltä. Aloin heti aamusta kuvaamaan, katsotaan jos osaan editoida Kiikka-Sydney matkasta jonkin näköisen videon. Saa (lue: pitää) suositella videon käsittelyohjelmia.




Viime viikko oli täynnä hulinaa, Jussi oli vielä töissä ja punkkas kavereilla Helsingissä. Mää olin jo raahannut itseni Kiikkaan. Kaikenlaista järjestettävää oli vielä ennen lähtöä - juhlia siskon pojan synttärit, hoitaa vakuutukset, poistaa auto liikennekäytöstä, pakata tavaroita, viedä puolet omaisuudesta kirpputorille ja nähdä kavereita sekä sukulaisia jne. Moni asia jäi varmaan tekemättäkin, mutta eiköhän tässä selvitä T. Hulda Huoleton. Lauantaina keräännyttiin vielä porukalla meille juhlistamaan pienimuotoisia läksiäisiä.






Sorry laatu, kaapattu snapchatin mystorysta.  




Viimenen ehtoollinen a la Atte

Pakkaaminen tuotti eniten ongelmia - mitä sitä oikeasti tarvitsee reissussa, kun ei tiedä edes määränpäätä? Aika vähällä sitä loppujen lopuksi pärjää. Rinkka painoi tänä aamuna 12.7kg, eli ihan hyvä setti lähti mukaan. Ja se mitä Australiasta ei saa, niin sitä ei tarvita. Pikku hiljaa alkaa jännittämään, vaikka eihän sitä vielä edes ymmärrä mihin onkaan ryhtymässä.

xoxo,
Mimma

Kommentit

  1. Anonyymi12. syyskuuta 2017 klo 20.18

    Noniin! Enkeleitä teidän matkaan.. ja videota odotellen! ☺ t.mari

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Milduran arki ja ensimmäinen viikonloppu

Kuva
Niin se arki on lähtenyt rullaamaan täällä Mildurassa. Perjantaina päästiin ensimmäistä kertaa tositoimiin, kun töihin oli hankittu upouudet porat ja uusi generaattori, jolla saadaan poriin sähköä. Mun toimenkuvana on siis porata viinitarhassa oleviin tolppiin reikiä, joihin saadaan sitten metalliset tuet kiinnitettyä. Palkka ei ollut mikään päätähuimaava, mutta jostainhan se on aloitettava. Työskennellään kolmen tiiminä, minä, yksi britti ja yksi ranskalainen. Kaksi poraa reikiä tolppiin ja yksi ajaa mönkijällä, jonka perässä generaattori pörisee peräkärryssä.  Saatiin tehtyä päivän aikana 28 riviä ja jokaisessa rivissä on 50 tolppaa porattavana eli yhteensä päivän saldo oli 1 400 reikää.  Uutta tarhaa jonka tolppia porataan Aikainen aamu tarhassa Sanomattakin selvää että työ on aika yksitoikkoista, mutta siinähän pääsee sitten ajatukset lentelemään ja päässä soi milloin mitkäkin laulut. Aika usein: "Bretagneen, Provenceen rypäleitä poimimaan Pä...
Lue lisää

Haavistot Australiaan!

Kuva
Ketä meitä nyt lähtee, sisko ja sen veli. Ollaan aina oltu paita ja perse, vaikkakaan ei olla asuttu samassa kaupungissa saati samassa maassa paljoakaan lapsuuden jälkeen. Ulkomaan "komennotkin" on ollut aina meillä eri aikaan. Jussi on asunut Virossa, Saksassa ja Hollannissa - Mimma taas Pohjois- sekä Etelä-Ameriikassa ja Itävallassa, Kreikan pyrähdystä unohtamatta. Nyt on aika pistää viisaat päät yhteen ja lähteä seikkailemaan yhdessä maailman toiselle puolelle. Yleisin kysymys kuuluu: "Mitäs meinaatte siellä tehdä?" Yleisin vastaus kuuluu: "Sen näkee sitten." Reissu starttaa tiistaina 12. syyskuuta 2017 Hong Kongin kautta Sydneyyn. Lähdetään ilman sen suurempia suunnitelmia matkaan. Kolmen päivän visiitti Hong Kongissa katkaisee hieman lentomaratoonia. Menolippu Australiaan löytyy, niin myös WH-viisumi ( Working Holiday ). Ei kai matkalle paljon muuta tarvita; onnea ja positiivisuutta. Jos meiltä kysyttäisiin mikä meidät sai lähtemään, niin ...
Lue lisää

Hätänen Haavisto vauhdissa

Kuva
Parin arkivapaan jälkeen oli aika palata taas hommiin kun seuraava vaihe käynnisty viinitilalla. Sain pari uutta työkaveria ja meidän hommana oli ripustaa metallitukia odottamaan asennustaan niiden tolppien viereen, joihin oltiin edellisellä viikolla porattu reiät. Pääsin opettelemaan myös traktorilla ajamista, kyllä olis isä ylpeä jos olis täällä näkemässä! Hommat alko hyvin mutta hätänen Haavisto oli taas vauhdissa ja juoksin sitten tolppien välissä olevaa metallivaijeria päin epähuomiossa. Kaverit sai makeet naurut ja mää turvonneen ylähuulen ja jäätävän mustelman vasempaan hauikseen. Voitte kuvitella ihmisten ilmeet ku ne on kyselly et mistä toi mustelma on tullu ja vastaan et juoksin vaijeria päin. hehe… Muuten työpäivä meni mukavasti ja saatiin hyvin laatikoita tyhjennettyä palstalle. Duunarirusketus Huuli turpeena Illalla taas syötiin normaaliin tapaan hostellilla ja sen jälkeen kokeiltiin Skypettää Jarnon ja lasten kanssa ettei eno ja täti ihan unohtuisi. Toivo...
Lue lisää