Canberran kierros ja pahoja ruokapettymyksiä

Rannikko Sydneyn eteläpuolella

Aika Sydneyssä vierähti nopeaan ja aamulla jatkettiin matkaa kohti Canberraa. Meillähän ei ollut mikään kiire joten päätettiin ottaa turistireitti, joka meni rannikkoa pitkin Sydneystä kohti etelää. Ei ihan Ocean Driven veroinen, mutta kauniita ja jylhiä maisemia oli täälläkin tarjolla. Meillä oli ennen Canberraa välietappina Jervis Bay, joka sijaitsi luonnonsuojelualueella. Siellä oli myös kaunis ja kehuttu ranta, eikä se jättänytkään kylmäksi. Sydneyn kovan aallokon ja ruuhkaisten rantojen  jälkeen oli ihanaa rentoutua valkoisella hiekalla. Vähän meinasi lykätä vesisadetta, mutta onneksi se ei osunut kohdalle. Päivälle ei ollut luvattu hirveän hyvää säätä mikä varmaan oli hillinnyt suurinta yleisöryntäystä. Muutaman tunnin nautittuamme päätettiin jatkaa matkaa kohti Canberraa.

Kaunis Jervis Bay

Mihis parkkeerataan?

Varpaat hiekassa

Pappa nauttii kahvista

Isoa tietä ei ollut tarjolla joten päästiin seikkailemaan keskellä Australian maaseutua eikä kyllä liikennettäkään ollut. Täydelliset olosuhteet mulle kun ajelen täällä. Vähän meinasi jo usko loppua matkalla että viekö tämä tie oikeasti pääkaupunkiin, mutta perille päästiin. Meillä oli kiva hotelli ja näki että se oli selvästi työmatkalaisia ajatellen tehty joten nyt loma-aikaan ei ollut ihme että tarjosivat edullisempia öitä. Ensimmäistä kertaa näin ILMAISEN pesukoneen käytön hotellissa. Siellä tulikin sitten pestyä ja oli siellä ihan ruuhkaakin.

Jussi kuskina vaan kun on hätätilanne
(tai Mimma ei enää jaksa)

Kun oltiin saatu majoituttua niin lähdettiin etsimään ruokapaikkaa läheisen ostokeskittymän läheltä. Monet paikat oli jo kiinni eikä meinannut mitää kivaa paikkaa löytyä. Mun teki ihan hirveesti mieli kebabbia (muistellen kuinka hyvää se oli Mildurassa). Päädyttiin sitten sinne koska melkein mitään muuta ei ollut auki. Kauhee pettymys. Ruoka oli pahaa. Mentiin pettymyksen jälkeen ruokakaupan kautta kotiin ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Aamulla aamupalan jälkeen lähdettiin kohti Käpyn isän suosittelemaa sotamuseota. Kyllä oli museolla kokoa. Siellä olivat kaikki isot sodat, joissa Australia tai australialaisia on ollut mukana, koottu eri näyttelyihin. Isoimpina olivat tietenkin ensimmäinen ja toinen maailmansota, Vietnamin sota ja uudemmat konfliktit 90-luvulta alkaen. Lisäksi näytteillä oli paljon kalustoa. Kyllä tällaisten näyttelyiden läpikäymisen saa aina ajattelemaan että eikö ihmiset koskaan opi. Mietin myös miksei meillä toisaalta oo Suomessa jotain samanlaista mihin olisi koottu koko menneisyys helpoksi kokonaisuudeksi.

War museum

Kalustoa

Propagandaa I

Propagandaa II

Näyttely alkoi aika nopeasti tuntumaan aika tuhdilta, joten päätettiin lähteä shoppailemaan välillä keventääksemme tunnelmaa, ja alkoihan se nälkäkin jo painaa. Ei meinattu millään löytää kivaa paikkaa ostarilta ja kaikkien teki mieli eri asioita, joten päädyttiin vaan ekaan food courttiin ja iskä otti vaan kahvin ja pullan. Mimma meni salaatilla ja mä koitin onneeni Gözlem Kingin jollain turkkilaisella kanajutulla. Ei voittoa! Huh, se maistu ihan tonnikalalta vaikka oli kanaa. Käytiin lounaan jälkeen etsimässä iskälle vielä langatonta laturia kännykälle autoon, mutta kyllä olivat hinnoissaan. 100 dollaria oli pyynti ja eivät suostuneet näyttämään miltä se näyttää. Myyjä sanoi että katso netistä! No mitä katsoin ja kappas 20€ Amazonista. Kiitos hei ja tilataan sit suoraan täältä. En tajua kivijalkakauppoja, jotka ohjaa kuluttajan yksinään nettiin. Ihan ku siinä ei kävisi juurikin näin.

Shoppailun jälkeen päätettiin lähteä katsomaan parlamenttitaloa, joka on rakennettu kukkulalle mutta kuitenkin maan sisään, joten kansalaiset voivat olla päättäjiensä yläpuolella. Hauska idea ja tarina. Sisällä oli paljon käytetty kiveä ja saleissa väreilläkin oli merkityksensä. Lisäksi talossa oli paljon taidetta. Me päästiin ihan opastetulle kierrokselle, joten oli kiva kuulla enemmän. Taidettiin olla kierroksen ainoat eurooppalaiset ja paljon oli väkeä Perthistä ja Melbournesta. Päästiin käymään sekä edustajiston salissa että senaatissa. Nyt loma-aikaan ei ollut istuntoja, joten rakennuksessa oli hyvin rauhallista.

Vaakunassa kenguru ja emu

Oikee virallinen kierros

Senaatti

Edustajisto

Parlamenttitalo

Aula

Kierroksen jälkeen päätettiin käydä vielä katsomassa Suomen lähetystö, kaunista rakennusta lukuun ottamatta siellä ei kyllä ollut juurikaan nähtävää. Valokuvanäyttely Suomesta alakerrassa ei juurikaan säväyttänyt näin kantasuomalaista, mutta olihan se hyvä muistutus siitä mitä siellä kotopuolessa odottaa. Päätettiin lähteä kierroksen jälkeen lepuuttamaan hotellille ja miettimään mitä sitä syötäisiin. Meillä alkoi ensimmäisen kerran olla tunnelmassa vähän kireyttä, ehkä se oli ensimmäisen viikon yhdessäolon kunniaksi ja Mimma oli vielä saanut mahansa sekaisin (varmaan siitä kebabista). Päädyttiin syömään vaihteeksi thaimaalaista, mielessä oli tietenkin se ihana ruoka Sydneyn aasialaisessa lähiössä, mutta Canberrassa ei ihan ylletty samalle tasolle. Maha tuli kuitenkin täyteen ja palattiin hotellille. Loppuilta menikin sitten purkaessa kiristynyttä tunnelmaa.

Edustetaan Viroa samalla

Tutunnäkönen puu kasvo pihassa

Seuraava päivä alkoi uudella fiiliksellä ja oli aika jättää Canberra taakse. Käytiin vielä tsekkaamassa näköalapaikka lähellä kaupunkia ja sen jälkeen startattiin takaisin kohti Sydneyä. Tällä kertaa päästiin ihan motaria koko matka ja se menikin aika nopeasti. Oltiin varattu sama majoitus Sydneyn lähiöstä ja löysin hyvin perille kotteron kanssa. Mimma ja iskä pääs vähä naurahtaan polttelin kytkintä mäkilähdöissä mutta perille päästiin. Mimma veti hotellilla jumpan ja me lähdettiin iskän kans mäkkäriin evakkoon. Huomaa ääripäät, heh. Jumpan jälkeen lähdettiin kaupungille pyörimään ja käytiin tsekkaamassa Darling Harbour, joka jäi viimeksi kattomatta. Otin drinkin ja Mimma ja iskä söi lohta. Tapettiin aikaa odotellessamme Chrisiä töistä, sillä hän oli tuomassa sen jälkeen Mimmalle tilaamaansa läppäriä.

Pappa odottaa ruokaa

Rantabulevardi

Mimman ja iskän lohiannos. Kommeee o!

Sydneyn Vapiano

Meidän piti mennä käymään yksillä saksalaisessa panimoravintolassa mutta se oli tietenkin remontissa. Mentiin sen sijasta Vapianoon odottelemaan Chrisiä töistä ja mä päätin sit kuitenkin syödä taas. Otin Diavolo pizzan mutta tällä kertaa ei ollut voittoa tässäkään. Salami taisi olla pilaantunutta sillä koko pizza maistui vähän oudolta. Suomalaiseen tapaani en tietenkään valita vaan manaan valittavani sähköpostitse joskus. Arvaa valitinko? Onneksi olut lohdutti. Mimma sen sijaan oli onnellinen kun Chris saapui ja pääsi hypistelemään uutta konettaan. Syötyämme päätettiin lähteä jo kohti kotia sillä kello alkoi olla ja paljon ja meillä matka jatkuisi taas aamulla kohti pohjoista. Käväistiin ostamassa aamupalatarvikkeet ja palattiin hotellille.

//Jussi