Bundaberg Edition 2
Kiitos Jussi, blogin luovuttamisesta mulle. Jussin seikkailut Ausseissa päättyi siihen. Mulla meinas niin sanotusti ihan roska mennä silmään lukiessa Jussin vikaa postausta. Kyä mää täälä vaan pärjään sano! Palataas Bundabergiin...
Mun vika päivä Brisbanessa tosiaan oli jo maanantaina, sillä tiistaina työt odotti jo Bundabergin macadamiapellolla. Käytiin outleteissa lentokentän lähettyvillä, pojat otti siitä Uberin alle ja mää suuntasin lentokentälle Oceanea vastaan, joka oli lentämässä Mildurasta. Itkuhan siinä tuli, kun piti heittää moikat veikalle ja iskälle, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun suunnattiin yhdessä Oceanen kanssa kohti Bundabergia. Oltiin varattu Grand Hostellista pedit. Mää maksoin vaan 95 aud viikosta, sillä mulla oli jo työpaikka ja kuljetus omasta takaa. Oceane maksoi 175 aud, siihen sisältyi työpaikan saaminen ja kuljetukset. Meillä oli neljän hengen huone, mutta saatiin olla siellä ihan kaksin. Oli jännä olla takaisin Bundabergissa, ihan kun ei olis ollut hetkeekään poissa. Niin hyvällä kun pahalla, haha!
Oltiin soiteltu Dianan kanssa pitkin tammikuuta (muistatte varmaan Mildura ajoilta?). Hän oli uuden vuoden jälkeen palannut takaisin Australiaan Aasiasta ja etsi farmitöitä. Sain Dianan värvättyä mun kanssa samalle pellolle töihin, joten oli oikein mukava palata töihin, kun työkaveri oli priimaa. Pari muutakin tuttua pellolta löytyi, jotka oli ennen joulua ollut myös töissä siellä. Diana kuitenkin majottui Federalissa, eli samassa hostellissa kun majoituttiin tyttöjen kanssa joulun alla. Myöhemmin Diana kuitenkin onnistui vaihtamaan hostellia samaan meidän kanssa ja jaettiin huone kolmistaan.
Elämä Bundabergissä oli lähinnä työtä ja juhlimista. Siellä ei ollut muutakaan tekemistä. Meidän hostelli oli kunnon bileluola, ei ollut mitään sääntöjä (etteikö musiikkia olisi saanut soittaa, tuoda kavereita kylään ym). Yllätyin myös miten avoimesti osa veti nappia naamaan, faceryhmässä saatettiin kysellä, että kukas tänään haluaa ottaa mdma:ta tai acidia. Itelle kun riittää pullo vinettoo tai pari bissee vallan mainiosti. Välillä sitä mietti, että missä sitä oikein on, kun piti selitellä, että miksi ei halua huumeita tai halua kokeilla. Valitettavan yleistä tuntuu olevan koko Australiassa, tien varsillakin on usein 'lopeta huumeet' -tyyppisiä mainoksia sekä yleisissä vessoissa on roskis huumepiikeille. Pilven polttaminen on lähinnä sääntö kuin poikkeus ja sitä poltetaan myös töissä. Edes pomot ei jaksanut välittää.
Grandissa oli kuitenkin hyvä yleisfiilis, kaikki oli kavereita keskenään ja ketään ei jätetty ulkopuolelle. Aina joku tuli kysymään mukaan jonnekin, eli kavereita kyllä oli vaikka sydänystäviä ei löytynytkään. Olihan mulla Oceane ja Diana. Roosakin teki comebackin Bundabergiin helmikuun alussa. Meitä oli kunnon kööri koossa. Oikein leidit - millon haisi hiki ja millon p*ska tai likaset astiat. Järkyttävin haju oli kyllä, kun Oceanen maitokahvijuomat räjähti.. kuka niitä nyt pitäisi huoneen lämmössä anyways?? Koko huone haisi oksennukselta. Ei ihme, että räjähtää jos on 30C lämmintä ja maito porisee viikon huoneenlämmössä. Parasta oli vielä, että Oceane joi yhden samana päivänä, kun loput räjähti mein huoneen edustalla. Oli kuulemma ollut pahaa.. Kumma juttu.
Oceane täytti 23 vuotta, joten me järkättiin pieni ylläri mein huoneeseen kun se pääsi töistä. Synttäri-illalliseksi menikin sitten mäkkärimättöö synttärisankarin toiveesta. Samaisena päivä oli pientä säätöä, koska auto oli kiukutellut (piti kolinaääntä) ja vein kotteron sitten tsekattavaks. Antoivat arvion, että 1200 aud täytyy maksaa, että saadaan auto kuntoon. Kuulemma ihan ajokelvoton.. iskarit paskana, väärän kokoiset renkaat (jotka samainen firma oli vaihtanut 2kk sitten) ja lista senkuin jatkui. Hain kotteron kotiin, koska en tykännyt koko firmasta enää. Hyvin se pelitti. Ihan ku uusi. Korjautui varmaan itsestään. Roosa vei sen vielä uudelleen tsekattavaksi toiseen firmaan mun ollessa töissä ja siellä sanoivat, että ei ole mitään hälyyttävää mikä haittaisi tällä hetkellä ajamista. ALLES GUT. Höhöhö, odotetaan vaan sitä hetkeä kun se leviää käsiin.
Töissä jatkui sama linja, kuin ennen joulua. Eli istutettiin macadamiapuita, laitettiin matot ja suojat puille sekä asennettiin sadettimet. Alan olla jo sprikleriexpertti, tuli muutamat asennettua kuukauden sisällä. Tunnit alkoi vähentyä loppua kohden, sillä odotettiin lupia alottaa istutus uudelle pellolle. Lopulta kun luvat oli kunnossa, alkoi kunnon sadekausi - seuraavat 10 päivää luvattu rankkasteita. Eli olisi pitänyt odotella myös pellon kuivumista, ennen kun pääsisi istuttamaan. Se tiesi 2 viikon peukalon pyörittämistä.
Mutta mitä tekevät Mimma ja Diana??? - Buukkaa lennot Aasiaan. Mää Vietnamiin ja Diana Kambodzaan. Pieni breikki tekee hyvää, kuka nyt peukaloita pari viikkoa jaksaa pyöritellä. Varsinkaan Bundanergissa, Grand Hostellissa. Ei mitään sen kummempia suunnitelmia, menolippu Vietnamiin - mää ja mun reppu. Tekee varmasti hyvää, niin mulle kun mun lompakollekin.
xxx Mimma
Mun vika päivä Brisbanessa tosiaan oli jo maanantaina, sillä tiistaina työt odotti jo Bundabergin macadamiapellolla. Käytiin outleteissa lentokentän lähettyvillä, pojat otti siitä Uberin alle ja mää suuntasin lentokentälle Oceanea vastaan, joka oli lentämässä Mildurasta. Itkuhan siinä tuli, kun piti heittää moikat veikalle ja iskälle, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun suunnattiin yhdessä Oceanen kanssa kohti Bundabergia. Oltiin varattu Grand Hostellista pedit. Mää maksoin vaan 95 aud viikosta, sillä mulla oli jo työpaikka ja kuljetus omasta takaa. Oceane maksoi 175 aud, siihen sisältyi työpaikan saaminen ja kuljetukset. Meillä oli neljän hengen huone, mutta saatiin olla siellä ihan kaksin. Oli jännä olla takaisin Bundabergissa, ihan kun ei olis ollut hetkeekään poissa. Niin hyvällä kun pahalla, haha!
 |
| Kaikki tiet vievät Bundabergiin |
 |
| The Grand Hostel |
 |
| Onneks rantsu on lähellä |
Oltiin soiteltu Dianan kanssa pitkin tammikuuta (muistatte varmaan Mildura ajoilta?). Hän oli uuden vuoden jälkeen palannut takaisin Australiaan Aasiasta ja etsi farmitöitä. Sain Dianan värvättyä mun kanssa samalle pellolle töihin, joten oli oikein mukava palata töihin, kun työkaveri oli priimaa. Pari muutakin tuttua pellolta löytyi, jotka oli ennen joulua ollut myös töissä siellä. Diana kuitenkin majottui Federalissa, eli samassa hostellissa kun majoituttiin tyttöjen kanssa joulun alla. Myöhemmin Diana kuitenkin onnistui vaihtamaan hostellia samaan meidän kanssa ja jaettiin huone kolmistaan.
 |
| Viron vahvistus Diana |
 |
| Viro Suomi Ranska <3 |
Elämä Bundabergissä oli lähinnä työtä ja juhlimista. Siellä ei ollut muutakaan tekemistä. Meidän hostelli oli kunnon bileluola, ei ollut mitään sääntöjä (etteikö musiikkia olisi saanut soittaa, tuoda kavereita kylään ym). Yllätyin myös miten avoimesti osa veti nappia naamaan, faceryhmässä saatettiin kysellä, että kukas tänään haluaa ottaa mdma:ta tai acidia. Itelle kun riittää pullo vinettoo tai pari bissee vallan mainiosti. Välillä sitä mietti, että missä sitä oikein on, kun piti selitellä, että miksi ei halua huumeita tai halua kokeilla. Valitettavan yleistä tuntuu olevan koko Australiassa, tien varsillakin on usein 'lopeta huumeet' -tyyppisiä mainoksia sekä yleisissä vessoissa on roskis huumepiikeille. Pilven polttaminen on lähinnä sääntö kuin poikkeus ja sitä poltetaan myös töissä. Edes pomot ei jaksanut välittää.
 |
| Hostellilla oli myös oma bilehuone, missä saatiin järkätä juhlia |
 |
| Tytöt!! |
 |
| "This machine is reserved" |
 |
| WiFi Spot - yhteydet ei pelannut missä kohtaa tahansa, joten välillä piti olla päällekkäin |
 |
| Batman make-up a la Diana the make-up artist |
 |
| France meets Minttu |
 |
| Viro handlaa kolmella juomalla |
 |
| Aamut olikin sit vähän kalpeempia |
 |
| Haettiin potkua 2h mäkkärisessiolla |
 |
| tai katottiin youtube-videoita |
 |
| Diana's special.. Hän joi suolakurkkuvedet |
 |
| Kukin tavallaan :-D |
 |
| Välillä illatkin meni vielä kalpeena, varsinkin kun tiesi maanantain koittavan |
Grandissa oli kuitenkin hyvä yleisfiilis, kaikki oli kavereita keskenään ja ketään ei jätetty ulkopuolelle. Aina joku tuli kysymään mukaan jonnekin, eli kavereita kyllä oli vaikka sydänystäviä ei löytynytkään. Olihan mulla Oceane ja Diana. Roosakin teki comebackin Bundabergiin helmikuun alussa. Meitä oli kunnon kööri koossa. Oikein leidit - millon haisi hiki ja millon p*ska tai likaset astiat. Järkyttävin haju oli kyllä, kun Oceanen maitokahvijuomat räjähti.. kuka niitä nyt pitäisi huoneen lämmössä anyways?? Koko huone haisi oksennukselta. Ei ihme, että räjähtää jos on 30C lämmintä ja maito porisee viikon huoneenlämmössä. Parasta oli vielä, että Oceane joi yhden samana päivänä, kun loput räjähti mein huoneen edustalla. Oli kuulemma ollut pahaa.. Kumma juttu.
 |
| Mein kotoisa pesä |
 |
| Välillä piti kuitenkin siivota |
 |
| Ilmeestä saatat huomata, että ei ollut imarteleva tuoksu roskiksessa |
 |
| Asennettiin huoneeseen myös pyykkinaru helpottamaan elämää |
 |
| Oceanen maitokahvijuomat räjähtäneenä |
 |
| Vähän lensi naapurillekin |
 |
| Kuntosalilta haettiin vähän vastapainoo Bundaberg-elämälle |
Oceane täytti 23 vuotta, joten me järkättiin pieni ylläri mein huoneeseen kun se pääsi töistä. Synttäri-illalliseksi menikin sitten mäkkärimättöö synttärisankarin toiveesta. Samaisena päivä oli pientä säätöä, koska auto oli kiukutellut (piti kolinaääntä) ja vein kotteron sitten tsekattavaks. Antoivat arvion, että 1200 aud täytyy maksaa, että saadaan auto kuntoon. Kuulemma ihan ajokelvoton.. iskarit paskana, väärän kokoiset renkaat (jotka samainen firma oli vaihtanut 2kk sitten) ja lista senkuin jatkui. Hain kotteron kotiin, koska en tykännyt koko firmasta enää. Hyvin se pelitti. Ihan ku uusi. Korjautui varmaan itsestään. Roosa vei sen vielä uudelleen tsekattavaksi toiseen firmaan mun ollessa töissä ja siellä sanoivat, että ei ole mitään hälyyttävää mikä haittaisi tällä hetkellä ajamista. ALLES GUT. Höhöhö, odotetaan vaan sitä hetkeä kun se leviää käsiin.
 |
| Oceane 23 vee!! |
 |
| O ou.. Synttärisankari tipautti kakun |
 |
| Onneks lattia oli just luutattu.. Mää tyytyväisenä maistelen kakkua lattialta |
 |
| Mekaanikko Mimma palveluksessanne |
 |
| Öljyt kunnossa - kaikki kunnossa! |
Töissä jatkui sama linja, kuin ennen joulua. Eli istutettiin macadamiapuita, laitettiin matot ja suojat puille sekä asennettiin sadettimet. Alan olla jo sprikleriexpertti, tuli muutamat asennettua kuukauden sisällä. Tunnit alkoi vähentyä loppua kohden, sillä odotettiin lupia alottaa istutus uudelle pellolle. Lopulta kun luvat oli kunnossa, alkoi kunnon sadekausi - seuraavat 10 päivää luvattu rankkasteita. Eli olisi pitänyt odotella myös pellon kuivumista, ennen kun pääsisi istuttamaan. Se tiesi 2 viikon peukalon pyörittämistä.
 |
| Auringon nousut oli parhaita! |
 |
| Joka aamuinen aamupala - raakapuuro |
 |
| Lapsi on terve kun se leikkii |
 |
| Rakennettiin suojia puita varten |
 |
| Päästiin myös kasvimaalle valmistelemaan puita istutusta varten |
 |
| Leikattiin liiat oksat pois sekä irroitettiin teipit |
 |
| Työnteko on kovaa.. |
 |
| Food prep työviikkoon |
Mutta mitä tekevät Mimma ja Diana??? - Buukkaa lennot Aasiaan. Mää Vietnamiin ja Diana Kambodzaan. Pieni breikki tekee hyvää, kuka nyt peukaloita pari viikkoa jaksaa pyöritellä. Varsinkaan Bundanergissa, Grand Hostellissa. Ei mitään sen kummempia suunnitelmia, menolippu Vietnamiin - mää ja mun reppu. Tekee varmasti hyvää, niin mulle kun mun lompakollekin.
 |
| Vikana päivänä juosten kotiin |
xxx Mimma
Kommentit
Lähetä kommentti