Bondi beach calling...
Niin se vaan hurahti ensimmäiset 3 yötä Jolly Swagmanissa Kings Crossin alueella (josta tulee muuten Kallio mieleen). Aamulla pakattiin kimpsut ja kampsut ja tsekattiin ulos kohti uusia tuulia.
Vanha koulukaverini Senni oli ollut pitkään Australiassa, mutta hän palasi Suomeen juuri kun me saavuimme. Ennen lähtöään hän ehti kuitenkin saattamaan minut ja ystävänsä Jamesin yhteyksiin, joka asuu täällä Sydneyssä. James ystävällisesti lupautui näyttämään meille lisää paikkoja sen päälle mitä oltiin jo Christianin ja Käpyn kanssa ehditty näkemään.
James tuli noutamaan meitä hostellilta ja lähdettiin ajelemaan kohti Sydneyn pohjoispuolta. Automatka menikin mukavasti tutustuessa paremmin, sillä ei oltu juurikaan ehditty aiemmin juttelemaan. Ensimmäisenä kohteena oli Palm Beach, jossa kuvataan myös saippuasarjaa nimeltä Home and Away. Ihan tuntematon sarja mulle. Ranta oli todella kaunis ja rauhallinen, käveltiin sitä jonkin matkaa ja satuttiinkin saippuasarjan kuvausten kanssa samaan aikaan rannalle. Kävelyn jälkeen syötiin lounasta rantakahvilassa ja jatkettiin matkaa kohti Manlyn rantaa, jota oltiin hehkutettu paljon etukäteen.
Manly oli kyllä kaunis ranta, mutta itse en nähnyt sitä mikä tekisi siitä erityisen. Toki varmasti lauttamatka sinne on osa viehätystä ja se on meillä toistaiseksi kokematta kun päästiin kätevästi autolla kulkemaan. Manlyn tsekkaamisen jälkeen James heitti meidät vielä Bondi Beachille ja meidän uudelle majapaikalle, Village Bondi hostellille. Ulkoasunsa puolesta paikka vaikutti hyvin lupaavalta ja se olikin juuri kesäkuussa rempattu täysin.
Päästiin huoneeseemme ja tällä kertaa kämppiksinä oli japanilais-bangladesilainen 19-vuotias opiskelija ja keski-ikäinen raksamies Australian maaseudulta. Muuten oli mukavaa, mutta raksamies ei jaksanu paljoo suihkussa käydä. Hänen olemuksensa oli hyvin läsnä huoneessa, vaikka lähtikin aina aamulla kuuden aikaan ja tuli vasta iltaysin maissa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Asetuttiin kuitenkin taloksi ja lähdettiin vielä vähän makoilemaan biitsille. Kello oli jo kuitenkin lähes neljä eikä aurinko enää jaksanut lämmittää, joten emme kauaa siellä värjötelleet. Lähdettiin etsimään ruokakauppaa ja tehtiin illallis- ja aamiaisostoksia, jonka jälkeen takaisin hostellille tekemään pastaa ja jauhelihakastiketta (ihanan kotimaista). Täkäläinen täysjyväpasta ei kuitenkaan osunut ihan makuhermoon, joten syötiin vaan se kastike.
Seuraavana aamuna herättiin tekeen aamupalaa ja lähdettiin treenaamaan Bondi Beachin ulkoilmasalille. Meillä on ollut yllättävän terveellinen lähtö tälle oleskelulle täällä, juteltiin yks päivä että minkä ihmeen takia tulee syötyä niin huonosti ja juotuakin aikalailla Suomessa, mut sit täällä pystyy pitää ittensä kurissa.
Saleilun jälkeen käytiin hakemassa lounassushit ja syötiin ulkona ennen kun mentiin rannalle makoilemaan, otin extrana aamun lämpökaapissa maanneet kanansiivet, jotka sai -50%. Ruoan jälkeen mentiin rannalle mahan viereen ja nautittiin auringosta. Ollaan muistettu käyttää aurinkorasvaa kun täällä paikallisetkin muistaa siitä aina muistuttaa. Christian liittyi meidän seuraan rannalle ja kun oltiin saatu tarpeeksemme niin lähdettiin käymään yksillä rantaravintolan happy hourissa.
Juomien jälkeen päätettiin kuitenkin vielä vähän reippailla kun yhdet jäi tosiaan niihin yksiin. Lähdettiin kävelemään Bondi coastal walkkia, joka yhdistää Bondin, Tamaraman ja Bronten rannat. Näkymät olivat mahtavat ja rannat kauniita. Käveltiin takaisin auringon laskiessa ja käväistiin vielä syömässä Bondin rantabulevardilla saksalaisessa ravintolassa ja otettiin oluet. Nyt kun ei oo paljoo juonu niin kaks olutta päivän aikana tuntu jo ihan hiprakalta.
Perjantai otettiin rauhallisesti. Tuttuun tapaan heti rannalle aamupalan jälkeen pyörimään, vesi on kuitenkin vielä liian kylmää lillumiseen ja ilmakaan ei ole vielä niin kuumaa, että kaipaisi sellaista viilennystä. Samalla kaavalla käytiin taas meidän lähikaupassa ja ostettiin lounaskamat ja tultiin kokkailemaan hostellille. Tällä kertaa tehtiin stir-fry kanaa nuudeleilla. Sellasen hiilaripommin jälkeen olikin hyvä vetää vähän unta palloon ja kun herättiin niin lähettiin juoksemaan se edellisenä päivänä kävelty coastal walk. Niissä maisemissa kelpasi juosta! Illalla saatiin vielä aikaiseksi tilattua TFN:t eli veronumerot meille verotoimistosta, joten alkoi tuntua että hommat alkaa pikku hiljaa rullata.
Perjantai illasta inspiroituneena ja kun oltiin jo kehitetty niin huono omatunto siitä että mitään kehittävää ei olla saatu aikaiseksi niin päätettiin lähtee heti lauantaiaamuna Bondi Junctioniin, missä suurin osa palveluista on lähinnä meitä. Tavoitteena oli saada Medicare kortti, jolla saadaan korvausta sairaanhoidosta täällä ja osoitetaan että meillä on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Onneksi Suomella on sopparit kunnossa Australian kanssa.
Lähdettiin bussilla katsastamaan tilannetta niin kiinnihän se toimisto oli, taisin lukea netissä vähän kieroon että lauantaisin olisi ollut aamupäivän kuitenkin auki. No hätä ei ollut tämän näköinen, pankki oli kuitenkin vieressä niin päästiin se hoitamaan pois alta. Tili aukesi helposti kun antoi pöytään passin ja ajokortin. Kierreltiin vielä vähän kauppoja huviksemme ja palattiin sitten hostellille, josta melko pian taas jatkettiin rannalle. Rannalla oli aika paljon väkeä muihin päiviin verraten, sillä olihan lauantai. Mulla taisi olla liikaa energiaa kun kiinnosti selvittää kauanko kestää juosta ranta päästä päähän (8 minuuttia). Siinä juostessa alko ihmiset innostua ja huudella toisilleen (ei johtunut musta vaikka salaa toivoinkin). Aika nopeesti selvisi, että vähän matkan päästä rannasta hyppii valas, joka herätti rannalla ihastusta. Itsekin pääsin näkemään jättipyrstön. Illalla käytiin vielä ulkoilmasalilla taas purkamassa energiaa ja kipaistiin kaupan kautta grillikana kainalossa takaisin hostellille.
Suorituslistan status tällä hetkellä:
Vanha koulukaverini Senni oli ollut pitkään Australiassa, mutta hän palasi Suomeen juuri kun me saavuimme. Ennen lähtöään hän ehti kuitenkin saattamaan minut ja ystävänsä Jamesin yhteyksiin, joka asuu täällä Sydneyssä. James ystävällisesti lupautui näyttämään meille lisää paikkoja sen päälle mitä oltiin jo Christianin ja Käpyn kanssa ehditty näkemään.
James tuli noutamaan meitä hostellilta ja lähdettiin ajelemaan kohti Sydneyn pohjoispuolta. Automatka menikin mukavasti tutustuessa paremmin, sillä ei oltu juurikaan ehditty aiemmin juttelemaan. Ensimmäisenä kohteena oli Palm Beach, jossa kuvataan myös saippuasarjaa nimeltä Home and Away. Ihan tuntematon sarja mulle. Ranta oli todella kaunis ja rauhallinen, käveltiin sitä jonkin matkaa ja satuttiinkin saippuasarjan kuvausten kanssa samaan aikaan rannalle. Kävelyn jälkeen syötiin lounasta rantakahvilassa ja jatkettiin matkaa kohti Manlyn rantaa, jota oltiin hehkutettu paljon etukäteen.
Jalottelua rannalla
Mimma poseeraa biitsillä
Kuvaukset käynnissä
Manly oli kyllä kaunis ranta, mutta itse en nähnyt sitä mikä tekisi siitä erityisen. Toki varmasti lauttamatka sinne on osa viehätystä ja se on meillä toistaiseksi kokematta kun päästiin kätevästi autolla kulkemaan. Manlyn tsekkaamisen jälkeen James heitti meidät vielä Bondi Beachille ja meidän uudelle majapaikalle, Village Bondi hostellille. Ulkoasunsa puolesta paikka vaikutti hyvin lupaavalta ja se olikin juuri kesäkuussa rempattu täysin.
Manlyn ranta
Meidän majapaikka Bondilla
Päästiin huoneeseemme ja tällä kertaa kämppiksinä oli japanilais-bangladesilainen 19-vuotias opiskelija ja keski-ikäinen raksamies Australian maaseudulta. Muuten oli mukavaa, mutta raksamies ei jaksanu paljoo suihkussa käydä. Hänen olemuksensa oli hyvin läsnä huoneessa, vaikka lähtikin aina aamulla kuuden aikaan ja tuli vasta iltaysin maissa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Asetuttiin kuitenkin taloksi ja lähdettiin vielä vähän makoilemaan biitsille. Kello oli jo kuitenkin lähes neljä eikä aurinko enää jaksanut lämmittää, joten emme kauaa siellä värjötelleet. Lähdettiin etsimään ruokakauppaa ja tehtiin illallis- ja aamiaisostoksia, jonka jälkeen takaisin hostellille tekemään pastaa ja jauhelihakastiketta (ihanan kotimaista). Täkäläinen täysjyväpasta ei kuitenkaan osunut ihan makuhermoon, joten syötiin vaan se kastike.
Mimma tykkää kuvailla mun bootya
Hoidetaan ostokset ihan itte
Kokkailua hostellilla
Seuraavana aamuna herättiin tekeen aamupalaa ja lähdettiin treenaamaan Bondi Beachin ulkoilmasalille. Meillä on ollut yllättävän terveellinen lähtö tälle oleskelulle täällä, juteltiin yks päivä että minkä ihmeen takia tulee syötyä niin huonosti ja juotuakin aikalailla Suomessa, mut sit täällä pystyy pitää ittensä kurissa.
Aamupalaa sporttityyliin
Jaksaa jaksaa
Saleilun jälkeen käytiin hakemassa lounassushit ja syötiin ulkona ennen kun mentiin rannalle makoilemaan, otin extrana aamun lämpökaapissa maanneet kanansiivet, jotka sai -50%. Ruoan jälkeen mentiin rannalle mahan viereen ja nautittiin auringosta. Ollaan muistettu käyttää aurinkorasvaa kun täällä paikallisetkin muistaa siitä aina muistuttaa. Christian liittyi meidän seuraan rannalle ja kun oltiin saatu tarpeeksemme niin lähdettiin käymään yksillä rantaravintolan happy hourissa.
Ruoka on hyvää ilmeestä huolimatta :D
Happy hour rantabaarissa
Coastal walk
Bronte Beach
Hulvattomat käppäilijät
Perjantai otettiin rauhallisesti. Tuttuun tapaan heti rannalle aamupalan jälkeen pyörimään, vesi on kuitenkin vielä liian kylmää lillumiseen ja ilmakaan ei ole vielä niin kuumaa, että kaipaisi sellaista viilennystä. Samalla kaavalla käytiin taas meidän lähikaupassa ja ostettiin lounaskamat ja tultiin kokkailemaan hostellille. Tällä kertaa tehtiin stir-fry kanaa nuudeleilla. Sellasen hiilaripommin jälkeen olikin hyvä vetää vähän unta palloon ja kun herättiin niin lähettiin juoksemaan se edellisenä päivänä kävelty coastal walk. Niissä maisemissa kelpasi juosta! Illalla saatiin vielä aikaiseksi tilattua TFN:t eli veronumerot meille verotoimistosta, joten alkoi tuntua että hommat alkaa pikku hiljaa rullata.
Perjantai illasta inspiroituneena ja kun oltiin jo kehitetty niin huono omatunto siitä että mitään kehittävää ei olla saatu aikaiseksi niin päätettiin lähtee heti lauantaiaamuna Bondi Junctioniin, missä suurin osa palveluista on lähinnä meitä. Tavoitteena oli saada Medicare kortti, jolla saadaan korvausta sairaanhoidosta täällä ja osoitetaan että meillä on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Onneksi Suomella on sopparit kunnossa Australian kanssa.
Lähdettiin bussilla katsastamaan tilannetta niin kiinnihän se toimisto oli, taisin lukea netissä vähän kieroon että lauantaisin olisi ollut aamupäivän kuitenkin auki. No hätä ei ollut tämän näköinen, pankki oli kuitenkin vieressä niin päästiin se hoitamaan pois alta. Tili aukesi helposti kun antoi pöytään passin ja ajokortin. Kierreltiin vielä vähän kauppoja huviksemme ja palattiin sitten hostellille, josta melko pian taas jatkettiin rannalle. Rannalla oli aika paljon väkeä muihin päiviin verraten, sillä olihan lauantai. Mulla taisi olla liikaa energiaa kun kiinnosti selvittää kauanko kestää juosta ranta päästä päähän (8 minuuttia). Siinä juostessa alko ihmiset innostua ja huudella toisilleen (ei johtunut musta vaikka salaa toivoinkin). Aika nopeesti selvisi, että vähän matkan päästä rannasta hyppii valas, joka herätti rannalla ihastusta. Itsekin pääsin näkemään jättipyrstön. Illalla käytiin vielä ulkoilmasalilla taas purkamassa energiaa ja kipaistiin kaupan kautta grillikana kainalossa takaisin hostellille.
Launtairuuhkaa
Grillikanaa ja herkkulisukkeet
P.s. Linnut tykkää paskoo täällä joka paikkaan
Suorituslistan status tällä hetkellä:
- Avaa pankkitili - check
- Ota paikallinen puhelinliittymä - Jussi check
- Hae paikallinen sairaanhoitokortti
- Hanki TFN eli verokortti - check
- Ilmoita lähetystöön olostasi
- Hanki paikallinen ajokortti, jos tarve
Tällä hetkellä suoritettu: 2,5/6. Medicare saa vielä odottaa ja Mimman aussinumero
Aurinkoisin terkuin,
Jussi
Aurinkoisin terkuin,
Jussi
Kommentit
Lähetä kommentti