Hong Kong Part II

Viimeisenä kokonaisena päivänä lähdettiin heti aamusta katsomaan Nan Lianin puutarhaa, joka on Diamond Hillin kaupunginosassa. Rauhallisuuden keidas keskellä pilvenpiirtäjiä ja aivan suuren kauppakeskuksen vieressä

Kaikki harmoniassa

Puutarhan alueella oli myös temppeli

Puutarhavierailun jälkeen lähdimme tapaamaan vanhaa koulukaveriani Sandya Groningenin ajoilta. Aloitimme kumpikin samaan aikaan opinnot, mutta Sandy oli vain syyslukukauden vaihdossa, kun itse suoritin kyseisessä opinahjossa 2 vuotta. Emme kumpikaan muistaneet missä tutustuttiin, mutta silti oli mukavaa tavata vanha tuttu. Sattumalta hän asui käymämme puutarhan viereisellä metropysäkillä, joten lähdimme häntä sinne vastaan. Samalla pääsimme käymään Sik Sik Yuen Wong Tai Sinin temppelillä, joka on yksi Hong Kongin suurimmista.

Temppelin portit

Alueella oli paljon patsaita ja figureeja

Nähtyämme temppelin, lähdimme lounaalle. Meillä oli jo listalla Tim Wan Ho, joka oli myös viimeisimmässä Mondon numerossa hehkutettu, yksi maailman edullisimmista Michelin tähden saaneista ravintoloista. Per naama lounaalle tuli hintaa noin 6 euroa ja tilasimme useita erilaisia ruokalajeja jaettavaksi kuten tapana.

Ravintolaa on hypetetty kaikissa maailman medioissa ja jonoakin oli

Suositus on tullut useampana vuonna peräkkäin

Dim Sumit olivat herkullisia ja varsin edukkaita. 

Lounaan jälkeen kävimme paikallisella torilla maistelemassa perinteisiä kiinalaisia jälkiruokia. Sandy maistutti meillä mustaseesamikakkua ja ruskeapapuhyytelöä. Maut olivat hyvin mielenkiintoiset, mutta eivät pahaa. Tämä kyseinen paikka oli myös saanut Michelin tähden street food kategoriassa.

Tarjolla oli paljon erilaisia jälkiruokia, Michelin tähti -todistus näkyy oikealla.

Mustaseesamikakku

Ruskeapapuhyytelö

Jälkiruoan jälkeen matkattiin Hong Kongin saarelle katsomaan Man Mon temppeliä, joka oli valitettavasti remontissa emmekä näin ollen päässeet sitä näkemään täydessä loistossaan. Jatkoimme matkaa SoHon alueelle, jossa on paljon baareja ja yökerhoja. Valitettavasti päiväsaikaan meno ei ollut ylimmillään, joten jatkoimme Hong Kongin kasvi- ja eläintieteelliseen puutarhaan, joka oli melko lähellä. Miellyttävä yllätys oli jälleen, että tämäkin nähtävyys oli ilmainen, kuten suurin osa muistakin nähtävyyksistä Hong Kongissa. Euroopassa ja Jenkeissä tuntuu, että osaavat kyllä veloittaa kaikesta. Matkalla nähtiin paikallisia taidonnäytteitä rakentamisessa ja kuljettamisessa.

Rakennustelineet on tehty bambusta, kaverini oli ihmeissään että eikö metalliset tule kauhean kalliiksi meillä Suomessa

Ettei ny vaa menis selkä tässä touhussa

Päiväseikkailumme jälkeen oli aika palata hotellille nauttimaan päiväunista, sillä kokopäivä reissussa vaatii lunnaansa. Illalla aloimme pakata tavaroita jo kasaan ja kävimme illallisella Genki nimisessä sushiravintolassa. Heillä oli hauska konsepti, sillä sen jälkeen kun sinut oli ohjattu pöytään, niin seuraavan kerran olit henkilökunnan kanssa vuorovaikutuksessa vasta maksun yhteydessä. Pöydässä oli nimittäin tabletti, jolla ruokatilaukset välittyivät suoraan keittiöön ja ruoat tulivat junalla pöytään. Söimme hyvin eikä ruoka ollut hinnallakaan pilattu. Meillä meni noin 12e per naama. Käytiin vielä hakemassa 7-Elevenistä juomat ja palattiin hotellille viimeistelemään pakkaamista ja kirjoittelemaan blogia.

Eniten viihdytystä toi Mimman torakkahysteria 

(nähtiin huoneessa kaks koko aikana)

Viimeisenä aamuna hyvästeltiin Skycity Hotel ja lähdettiin bussilla kohti lentokenttää viemään rinkat säilöön päiväksi, sillä lentomme Singaporen kautta Sydneyyn lähti vasta illalla.

Kaikki tarpeellinen mukana

Saatiin tavarat kentällä säilöön ja lähdettiin bussilla Tung Chungiin, joka on aivan lentokentän vieressä oleva lähiö (epäilin että kentän työntekijät asuvat kaikki siinä). Käväistiin hakemassa Subilta leivät kun ei oltu vielä ehditty aamupalaakaan syömään. Sen jälkeen lähdettiin etsimään, että mistä lähtisi bussi Po Linin luostarialueelle. Tavoitteena oli käydä moikkaamassa isoa Buddhaa vielä ennenkuin lähdettäisiin pois saarelta. Bussi löytyi ja sillä köröteltiinkin sitten vuoristoista saarta 40 minuuttia aivan toiselle puolelle, mutta kyllä se kannatti.

Po Lin luostarialueen portti ja iloiset matkalaiset

Big Buddha mäenpäällä. Rapiat 260 rappusta oli noustava että pääsi tervehtimään 

Kipuaminen mäen päälle 34 asteen helteessä ja kosteassa ilmassa otti kyllä voimille, mutta oli huipulta komeat näkymätkin ympäri saarta. Emme kuitenkaan jääneet sen pidemmäksi aikaa enää ihastelemaan luostarin aluetta, vaan palasimme Tung Chungiin. Matkalla olisi ollut kaunis ranta, mutta emme kuitenkaan uskaltaneet riskeerata aikataulua. Sen sijaan päästyämme Tung Chungiin, menimme paikalliseen uimalaan, jossa olimme ainoat länkkärit. Kokemus sekin ja paikalliset rahastajat olivat ihanan ystävällisiä kun eihän meillä mitään tasarahaa ollut automaattia varten kolikkoina. Uimisen jälkeen käytiin vielä syömässä ja sitten olikin aika palata kentälle jatkamaan matkaa kohti uusia tuulia.

Heippa Hong Kong!

//Jussi