 |
| Kuvan kaunis Ninh Binh, vaikka sateinen |
Hanoissa nukutun yön jälkeen odottelin bussia Ninh Binhiin. Olin innoissani, sillä vihdoin pääsisin "eteen päin," olin jo tovin junnannut Hanoi-akselilla. Vähän tosin arvelutti, että mitäköhän tällä kertaa on luvassa - tuleekohan kukaan edes hakemaan. Turhaan murehdin, sillä reipas nuori mies sieltä huuteli Mitjamia ja ihan ajallaankin vielä. Hän saattoi mut minibussille ja ohjasi istumaan etupenkille kuskin viereen. Paalupaikka. Pian tajusin olevani turistibussissa. Opas alkoi puhumaan päivän kulusta ja kertomaan Vietnamin kulttuurista. Lopulta puhe loppui, kun pysähdyimme tauolle onnelliseen paikkaan, “happy place” kuten opas tapasi sanoa. Tällä hän tarkoitti vessaa.
 |
| Heipat Hanoille! |
Lopulta pääsin perille Ninh Binhiin ja tsekkaamaan sisään hostelliin. Hostelli oli siisti ja rakastuin oitis takapihaan, jossa oli ihana patio sohvineen ja puutarhakalustoineen. Olin kuitenkin päikkäreiden tarpeessa, ennenkuin pystyisin tekemään mitään muuta. Kapusin omaan petiini 10-hengen dormissa. Onneksi oli verhot mitkä antoi vähän yksityisyyttä. Hetken levättyäni kävin kävelemässä Ninh Binhin keskustassa, jossa ei paljoa nähtävää ollut. Kaikki nähtävyydet sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Päätin kuitenkin, että otan huomisen päivän turrekierrokselle, joten rentoilin kaupunkia kierrellen. Pysähdyin myös paikalliselle hodarikiskalle naukkaamaan iltapalaa. Kaikkee pitää kokeilla ne sanoo. Loppuilta menikin teetä lipittäessä hostellin patiolla ja jutellen muiden reppureissaajien kanssa.
 |
| Hostellin takapihaa |
 |
| 10-hengen dormi |
 |
| Voiko tätä nyt oikeesti ees kaupungiksi sanoa.. ei |
 |
| Paikallista herkkua Bahn Mi "hodari" |
 |
| Mun hostelli |
Aamulla soikin eri ääni kellossa. Vatta mylvi. Örvi ja mörvi. Hiki nousi ottalle. Jäätävä ripuli. Kiitos paikallisen hodarimamman antimet. Ei muutakun upgrade privaattihuoneeseen. Tottakai omalla vessalla. Se siitä turistikierroksesta. Siinähän se päivä sitten menikin mukavasti. Inkivääriteetä ja vähän hedelmää, niillä mentiin se päivä.
 |
| Mun ilme aamulla |
 |
| Johan helpotti tuskaa kun pääsi privahuoneeseen |
Seuraavana aamuna oli jo parempi olo. Uskalsin aamupalalla ottaa vähän munakasta testiksi. Munakas läpäisi testin ja puolen päivän aikaan ajattelin antaa Ninh Binhin ympäristölle mahdollisuuden. Nappasin kadulta mopotaksin ja suuntasin Tam Cocin alueelle. Maisemat oli kauniit. Paikkaa turhaan kutsuta “Ha Long Bay maalla,” sillä siellä oli samanlaisia kivimuodostelmia kuin mitä näin veneretkellä Ha Long Baylla pari päivää sitten. Halusin kiertää muutamia paikkoja, joten tehtiin mopotaksin kanssa diili. Ensimmäinen pysähdys oli Bich Dong Pagodalla. Kiipesin ylös pagodalle, mutta merkittävää maisemaa puilta ei näkynyt. Itse portti pagodalle oli kaunis. Matka jatkui kohti Hang Mua, jossa pääsin kiipeämään rappusia ihan olan takaa. Maisemat oli kyllä sen arvoiset. Hiki siinä tuli ja vettäkin meinas taivaalta tulla, mutta mahtava fiilis päästä huipulle. Seuraavana luvassa olikin istumista, sillä pääsin jokiajelulle Trang An nimisessä kylässä. Jaoin vietnamilaisen perheen kanssa veneen. He olivat tulleet Ho Chi Minh Citystä landelle nauttimaan raikkaasta ilmasta ja maisemista. Oltiin kaikki yhtä lumoutuneita, kun ajelehdittiin luolien läpi. Viimeisenä mulla oli listalla Hoa Lu, Vietnamin vanha pääkaupunki. Siellä ei ollut paljoa enää jäljellä, mutta tulipahan sekin nähtyä. Alkoi jo vähän väsyttää, mutta mopotaksi halusi vielä näyttää muutaman pagodan.. eli temppelin. Kauheesti ei innostanut joten juoksin ne läpi, jotta pääsisin jo kotiin. Kotimatkalla kadun varsille oli kerääntynyt ihmisiä myymään kokonaisia grillattuja kuttuja. Joka kojulla oli oma kuttunsa tiskissä. Ei kauheen houkuttelevan näköisiä, mutta kyllä niitä jotkut osti!
 |
| Aamiaista |
 |
| Ajelua Tam Cocissa |
 |
| Mopotaksi |
 |
| Bich Dong |
 |
| Hang Mua - portant ylös vuorelle |
 |
| Matka on pitkä |
 |
| Vuorella oli kaksi näköalapaikkaa, tässä näkyy kivasti polku toiselle niistä. Molemmissa piti käydä. Tottakai. |
 |
| Joku komistus siinä poseeraa sopivasti |
 |
| Pian olinkin itse tuolla joella.. |
 |
| Terve |
 |
| Aikamoisista luolan suosta mentiinkin sisälle.. |
 |
| Hoa Lu sisäänkäynti |
 |
| Joku niistä monista pagodoista.. |
 |
| Jahavat tulloo ja helemat paukkuu, lehemät portista sissää |
Illalla olin aivan rikki. Ei kauheesti innostanut mennä ulos syömään aikaisemman katastrofin myötä, joten söin hostellilla kevyen illallisen ennen nukkumaan menoa. Aamulla buukkasin yöbussin Hoi Aniin, sitä ennen oli kuitenkin rutkasti aikaa. Ehdin kirjoittelemaan blogia ja nauttimaan hostellin patiosta. Ninh Binh oli kiva, mutta harmikseni assosioin sen nyt negatiivisesti. Tulipahan se ripulikin hoidettua pois alta, niin pääsi sen jälkeen nauttimaan täysin rinnoin taas katukeittiöstä.
 |
| Aamiaista ihanalla patiolla |
 |
| Tota hedelmäsalaattia on ikävä |
 |
| Bloggaamista ja eilisten rääppeiden syömistä bussia odotellessa |
Terkui tutuil! Hengissä ollaan :-)
Mimma
Kommentit
Lähetä kommentti